Halloweenin synkeät juhlallisuudet lyötiin käyntiin perjantaina Otahallin Tiipiillä, jossa Westend Indians ja EräViikingit mittelivät F-liigan sarjapisteistä.

Heimo lähti kamppailuun kylläisenä ainakin mitä tulee maaleilla herkutteluun. Olihan se tehnyt kahdessa edellisessä ottelussaan yhteensä 31 täysosumaa O2-Jyväskylän (3–15 F-liigassa) ja RSS Panthersin (5–16 Suomen cupissa).

Se ehkä näkyi. EräViikingit pääsi alussa hyvin prässin alta pois ja jopa maalipaikoille. Se johti jo 2–0 ennen kuin kotijoukkue sai pään auki. Jatkossa Heimo mellasti EräViikinkien päässä halliten peliä selvästi, mutta sortuen tehottomuuteen.

Kolmannessa erässä kotijoukkue pinnisti edelle, mutta ei kyennyt asettamaan kurpitsaa lyhdyksi voittopelin päälle, kun maalivahti Aapo Seppälä torjui kuin noiduttuna. Kuin taikaiskusta tuli myös EräViikinkien tilaisuus. Kolme minuuttia ennen loppua Heimon kapteeni Otto Lehkosuo sai pelirangaistuksen sekavasta tilanteesta vihellyksen jälkeen.

ErVi tasoitti tasavajaalla ilman maalivahtia ja pääsi varsinaisen peliajan viimeiselle minuutille ylivoimalla hakemaan voittomaalia. Sen se myös teki vastahyökkäyksestä Heimon hyvän ratkaisupaikan jäljiltä. Helsinkiläisille keppostelijoille irtosi Otahallista täysi pussi karkkia.

– Riittävästi luotiin maalipaikkoja, ja vastustaja pidettiin hyvin vähissä maalipaikoissa. Oli täysin meidän hallintaa peli kaikkinensa, totesi päävalmentaja Joel Ekroos lyhyesti kupletin juonen.

30 kertaa torjunut Seppälä oli kaikin tuomariäänin illan tähti. Heimo ei ollut huono, eikä varmasti kylläinenkään, vaikka edellisiltana Cupin pelissä se oli tehnyt 16 maalia. Pienten marginaalien peleissä jo nujerretuksi luultu vastustaja voi hyvinkin palata kummittelemaan, siksi hyviä pelaajia F-liigassa on.

Tiipii ei siis vaikuttanut olevan kauhujen talo EräViikingeille ensimmäisessä erässä. Se pääsi pallolle varmasti enemmän kuin kotijoukkue halusi. Jo reilun minuutin pelin jälkeen ErVi meni johtoon Pietari Porttikiven osumalla.

Heimon sataprosenttinen alivoima jatkoi toimittamistaan, mutta tasaviisikoin Joona Hokkanen laukoi pienestä kulmasta käännön käännön jälkeen 0–2. Tämä toimi herätyksenä, ja pikkuhiljaa ote alkoi siirtyä enemmän ja enemmän Heimolle.

Myös pallo viihtyi taajaan EräViikinkien kenttäpuoliskolla. Ihan perille asti se ei kuitenkaan suostunut tässä vaiheessa kuin kerran. Heimon illan avausmaalin värkkäsi ykkönen. Samuli Huppunen tarjoili toimistosta, ja Rasmus Kainulainen poimi karkin korista.

Jatkossa eivät auttaneet karkit eivätkä kepposetkaan. Otto Lehkosuo tykitti ensimmäisen erän päätteeksi voimalla ylärimaan kuin Petri Pasanen Ullevilla vuonna 2006, mutta sen lähemmäksi tasoitusta ei päästy.

Toinen erä pelattiinkin enää yhtä päätä. Heimolla oli paikkoja yllin kyllin, mutta ehkä mahat olivat täynnä edellispelien mässäilyistä. Useamman kerran pallo pyörähti lavasta juuri ratkaisevalla hetkellä, ja ErVi saattoi huoahtaa hetken.

Ja kerran kun ei tuntunut menevän, alkoivat pelaajat siirrellä pelivälinettä mukamas varmaan paikkaan ja joku pääsi viime hetkessä väliin.

Toinen erä jäikin siis tapahtumiin nähden yllättävästi maalittomaksi. Kolmannesta tuli näin ollen kärsivällisyyskoe Heimolle.

Liian tuskaiseksi tilanne ei kuitenkaan näyttänyt menevän. Samuli Junnilan tasoitus tuli jo ajassa 42:40, ja Heimo jatkoi kuskina tämän jälkeenkin. EräViikinkien vastaiskut olivat tässä kohtaa melko väkinäisiä.

Viisi minuuttia ennen loppua Heimo tarrasi voittoon. Junnila taisteli päädyssä pallon omille upeasti, Otto Lehkosuo syötti, ja Setti Roimela laukoi etukulmaan ohi Seppälän pienen kimmokkeen kautta.

Heimolla oli tilaisuuksia tehdä neljäskin samaa kyytiä, mutta ei kun ei. Ja sitten koitti se suden hetki, joka käänsi koko ottelun. Kapteeni Lehkosuon maila takertui jotenkin ErVin Elmeri Haveriin. Sekavan koreografian jälkeen Ode riuhtaisi mailansa irti ja Haveri lennähti maahan.

Videon tarkastelun jälkeen Lehkosuolle tuomittiin 2+2+20 minuutin pelirangaistus raa’asta rikkeestä ja Haverille pikkukakkonen kiinnipitämisestä.

EräViikingit otti maalivahdin pois ja tasoitti vajaat kaksi minuuttia myöhemmin viidellä neljää vastaan. Osuma tuli vieraiden kannalta maukkaasti ennen Lehkosuon ensimmäisen kakkosen ja Haverin istunnon päättymistä.

Niinpä se pääsi jatkamaan viidellä neljää vastaan ja nyt maalivahdin kanssa. Heimolla oli loistomahdollisuus tehdä voittomaali alivoimalla, mutta ErVi selvisi ja iski vastahyökkäyksestä voittomaalin ajassa 59:42 kenenkäs muun kuin Haverin toimesta.

Heimon ensimmäisen syöttänyt Samuli Huppunen oli tietenkin harmissaan tuloksesta. Pelkän lopun piikkiin hän ei tappiota kuitenkaan laittanut.

– Myös alku oli huono, hävisimme liikaa kaksinkamppailuita.

Toisessa erässä Heimon peli rullasi jo paremmin ja myös kolmannessa erässä lukujen repsahtaminen tuntui olevan vain ajan kysymys, vaikka ErVi olikin sitkeä ja tietyllä lailla uhkaavan vaarallinen tyynen pinnan alla.

Teittekö klassisesti vastustajan maalivahdista sankarin?

– Aapo, Lappeenrannan kaveri muuten, pelasi todella hyvin. Kaikki kunnia heille, ErVi puolusti hyvin ja tiiviisti, Etelä-Karjalasta sählyn huipulle ponnistanut Huppunen kehui nuorta veskaria.

Kehujen vastapainoksi Huppunen hieman sätti itseään.

– Viimeinen tilanne meni minun piikkiini, liikaa pelasin hyökkäyksen kautta. Se on anteeksiantamatonta tuossa tilanteessa lopussa ja alivoimalla. Olisi pitänyt painaa takaisin alas vauhdikkaammin.

Toisaalta voittomaali oli erittäin lähellä tulla Heimolle juuri Huppusen mainitsemasta tilaisuudesta. Kenttätapahtumiin nähden ei liene liioittelua sanoa, että yhdeksän kertaa kymmenestä kotijoukkue voittaa tällaisen pelin.

– Pelissä oli paljon hyvää. Meidän täytyy vielä pohtia, kuinka pääsisimme vielä paremmille paikoille, Huppunen sanoi.

Edellisten pelien maali-iloittelun jälkeen tämä oli kouriintuntuva osoitus siitä, että maalintekoon on pitkälle henkimaailman asioita.

Huppunen mainitsi hyvänä asiana laukausmäärän, ja se olikin hurja 72. Seppälä torjui 30 ja kenttäpelaajat blokkasivat päälle lähes toisen mokoman 27. Melkoista hallintaa tilastoissa kaikkialla muualla paitsi tulostaululla.

– Se on urheilua. Usein sählypelit ovat tällaisia, ratkeavat pienillä marginaaleilla, maalilla tai parilla, Huppunen päätti hymähdykseen.

HEIMO – EräViikingit 3–4 (1–2, 0–0, 2–2)

01:14 Pietari Porttikivi (Tommi Wiander) 0–1
13:13 Joona Hokkanen (Topias Kärkkäinen) 0–2
16:20 Rasmus Kainulainen (Samuli Huppunen) 1–2
42:40 Samuli Junnila (Tatu Havula) 2–2
54:59 Setti Roimela (Otto Lehkosuo) 3–2
58:52 Hokkanen (Juuso Möttönen) 3–3 im. tv.
59:42 Elmeri Haveri 3–4 yv.