Westend Indians lähti lauantaina katkomaan tappioputkeaan ja hakemaan vuoden 2026 ensimmäistä voittoaan F-liigassa. Vastustajaksi Heimolle asettui yllätysvalmis OLS, jolle espoolaiset olivat hävinneet syksyn kohtaamisen Oulussa.

Tasainen kamppailu nähtiin nytkin. Heimo sai oivan alun ja johti ensimmäisen erän puolivälissä jo 2–0, mutta jäi toisessa tappiolle, kuten monesti ennenkin. Tällä kertaa kotijoukkue vältti takamatkalle joutumisen noustuaan vielä tasoihin.

Kolmannessa erässä ei nähty maaleja, ja jatkoajalla iski OLS. Heimon 3–4-jatkoaikatappio noudatti näin samaa kaavaa kuin vuoden ensimmäinen koitos LASBia vastaan.

Valmentaja Joel Ekroos antoi tunnustuksen OLS:lle, joka ei ole lainkaan huono joukkue. Siltikin neljäs peräkkäinen tappio veti mietteliääksi.

– Yksi ykkösissä oltiin heikkoja, ja toinen erä oli tosi heikko. Ensimmäinen oli lopulta ihan hyvä ja kolmannessa pelasimme taas omalla tasollamme, hän nivoi.

Huonot toiset erät ovat muodostuneet Heimolle pahaksi tavaksi. Voittaminen vaikeutuu merkittävästi, jos vastustaja saa tässä vaiheessa aina johdon.

– Pari hassia siellä taas oli toisessa erässä.

Paniikkinappulaa Ekroos ei ole painamassa. Maalinteon vaikeudet eivät ole yllätys, jos katsotaan kuinka paljon viime kauden maaleja olisi laskennallisesti nykyisen kokoonpanon korvattavana.

Ekroosilla ei ole moitittavaa pelaajien asenteesta. Näytönpaikkoja on annettu ja toki joukkoon mahtuu myös otettuja kehitysaskelia. Tuskainen jakso vain heijastuu kaikkeen tekemiseen juuri nyt.

Lauantain pelin Heimo aloitti terävästi viimeistelyn osalta, vaikka ei mitenkään kenttätapahtumia dominoinutkaan. Samuli Huppunen jatkoi takuuvarmaa tekemistään veivaamalla näyttävän avausmaalin. Kolme minuuttia myöhemmin Eero Harjula lapioi maalin edestä Indiansin toisen Anton Rothin oivasta esityöstä.

Ote kuitenkin kirposi kuten viime peleissä useasti käynyt. OLS kipusi ensimmäisen erän lopun ja toisen erän aikana rinnalle ja ohi. Heimon kannalta tärkeän tasoituksen laukoi hyvän maskin läpi puolustaja Jonatan Junkkari vajaat kaksi minuuttia ennen taukoa.

Kolmannessa erässä ratkaisua haettiin vimmatusti, ja peli aaltoili puolelta toiselle. Kummallakin oli vahvat jaksonsa, mutta maalivahdit Nemo Sipilä kotijoukkuesta ja Niko Tervo oululaisten tolppien välissä pitivät pintansa.

Jatkoajalla se ratkaisu sitten tuli. OLS pelasi pallon vasemmalle laidalle, ja Riku Ruonakangas kiskaisi Heimon vaihtoaition edestä laatuvedon takayläkulmaan. Näin espoolaisille jäi käteen vain yksi piste.

Kotijoukkueen tehokkain lauantaina oli 1+1 summannut Eero Harjula. Porilaislähtöinen hyökkääjä myönsi tuskan.

– Liian vähän luodaan maalipaikkoja. Kolme maalia harvoin riittää, hän totesi pettyneenä.

Harjula komppasi havaintoa siitä, että viime pelien tappiot ovat tulleet pitkälti samalla kaavalla. Heimo tapaa aloittaa terävästi tai ainakin tuloksekkaasti, mutta vastustaja pääsee toisessa erässä edelle jossain määrin halvoilla maaleilla. Sen jälkeen menee hankalaksi.

– Jos menee tiukaksi kolmannessa erässä, peli yleensä pysyykin tiukkana, hän totesi.

Heimolta puuttuu eri syistä joukko kärkipelaajia. Harjula kuitenkin kiisti väitteen siitä, että muu joukkue alitajuisesti odottaisi kavereita takaisin hoitamaan homman.

– Totta kai odotamme heitä, mutta kyllä meillä on vahva nippu ja hyvä henki päällä, hän vakuutti.

Yrittämisen puutteesta homma ei kiikasta. Siitä Harjulakin on varma. Vaikka tietynlaista tuskastumista joukkueessa varmasti on, ei se vaikuta tunnelmaan.

– Tuntuu, että tässä henkeä on tullut jopa lisää.

Pelilliset ongelmat tiivistyvät ennen kaikkea maalintekoon ja tilanteiden luomiseen. Harjulan resepti umpisolmun avaamiseen on selvä.

– Pitää vain yksinkertaistaa asioita, saada laukauksia maalille.

Heimon henki pääsee seuraavan kerran pilkahtelemaan lauantaina 24. tammikuuta, kun vuorossa on kauden neljäs Espoon derby. Silloin myös nähdään, kuka sen solmun viimein auki tempaisee.

Tiipiillä pelataan vajaata viikkoa myöhemmin 30. tammikuuta. Tuohon otteluun odotetaankin palaavaksi joulukuun alusta sivussa olleita Samuli Junnilaa, Tatu Havulaa ja Jere Niemelää.

HEIMO – OLS 3–4 ja. (2–1, 1–2, 0–0, 0–1)

05:29 Samuli Huppunen (Tuomas Harjula) 1–0
09:16 Eero Harjula (Anton Roth) 2–0
15:50 Luukas Virolainen (Aaro Haverinen) 2–1
30:40 Olli Lukkari (Roope Okkonen) 2–2
33:15 Okkonen (Veeti Koivisto) 2–3
38:14 Jonatan Junkkari (E. Harjula) 3–3
63:56 Riku Ruonakangas (Joona Karjula) 3–4 ja.